Koira oppii koko ajan, halusimme tai emme, ei vain silloin, kun tietoisesti treenataan jotakin. Kannattaakin tarkkailla, miten koira toimii jokapäiväisissä tilanteissa ja voisiko näitä hetkiä hyödyntää kouluttamisessa. Rauhoittumista tulee opetella hitaasti, huolella ja ensin arjessa. Näin taataan myös se, että tunnetila on oikea, eikä aikaansaada koiraa, joka makaa kyllä paikallaan, mutta on edelleen kiihtynyt. Rauhoittumisen ei pitäisi olla temppu vaan tunnetila. 

Mikä ihmeen Premack?

Muistat ehkä lapsuudestasi lauseen ”syö ensin kaikki vihannekset, niin saat jälkiruoan”. Premackin periaatteen mukaan heikompi toiminto vahvistuu, kun sen suorittamista seuraa miellyttävä ja vahva toiminto.  Esimerkiksi, mikäli koira ensin odottaa lupaa ja/tai luopuu mielenkiintoisen tuoksun nuuskuttelusta, rauhoittumisen ja luopumisen taito vahvistuu. Sama toimii luonnollisesti myös toisinpäin. Jos koira pääsee mielenkiintoiselle hajulle hihnassa vetäen, vetäminen vahvistuu voimakkaasti. Toiminnot, jotka ovat laji- ja rotutyypillisiä, kuten ulosmeno, hajulle tai vapaaksi juoksemaan pääsy ovat erittäin mieluisia asioita koiralle, ja oppiminen on niiden yhteydessä vahvaa. Myös ihmisen antama huomio toimii koiralle voimakkaana palkkana.

On hyvä välillä pysähtyä miettimään, mitä omassa arjessa konkreettisesti tapahtuu. Onko arjessa tilanteita, joissa koira saa jotakin haluamaansa tavalla, jota ei haluaisi sen omaavan tai oppivan. Annetaanko sille ehkä huomiota kiellon muodossa, kun se hyppii ihmistä vasten. Heltyykö kenties joku perheenjäsenistä pitkän vinkumisen ja tuijottamisen jälkeen leikkimään tai antamaan herkkupalan.

Premackin periaatteen sisäistäminen auttaa ihmistä havaitsemaan, mitä koira tosiasiallisesti pitää palkkana. Tämä periaate ohjaa kouluttajaa taitavammaksi palkan käyttäjäksi. Paras hyöty on se, että arjessa olevat kouluttamisen tilaisuudet avautuvat omistajalle paremmin. Siellä kuitenkin tehdään suurin osa tapakasvatuksesta ja koulutetaan harrastus- ja työkoiran alkuja. 

Rauhoittumisen ei pitäisi olla temppu vaan tunnetila. 

Miten kuljetaan ulos ovesta?

Arjessa kuljetaan ovesta useita kertoja päivässä eikä koskaan ole liian myöhäistä opettaa koiraa rauhoittumaan ennen kuin pääsee ulko-ovesta ulos. Ulosmenon pitää olla kuitenkin koiran haluama asia, joten jos koira pelkää kotoa poistumista, ulosmeno ei tietenkään toimi palkkana. 

Jos tilanne on kovin kaoottinen, voit aluksi odottaa esimerkiksi hyppimisen laantumista edes hieman, ja pikkuhiljaa edeten voi päämääränä olla se, että ulko-ovi on auki, eikä koira mene ulos ennen kuin luvan saatuaan. Tähän edetään pienin askelin ja sitä pienemmiksi asia pitää pilkkoa, mitä kiihtyneempi koira on. Turhautuminen pahentaa tilannetta, eli koiran on saatava palkka, kun se tekee aluksi edes suunnilleen, mitä halutaan, ja vaikka sitten vain hiemankin.

On usein oppimisen kannalta tehokkaampaa odottaa, että koira hoksaa itse, millä tavoin toimimalla se saa haluamansa. Voi olla tarpeetonta sanoa ”istu”, varsinkaan, jos se ei tehoa. Mieluummin kannattaa odottaa ja olla tarkkana, että koira saa palkan (luvan mennä ulos/ovi aukeaa) heti, kun koira toimii oikeaan suuntaan. Näin käytös pikkuhiljaa muokkautuu päämäärää kohti.

Oma rauhallinen olemuksesi, se että hengität itse syvään ja itse rauhoitut, auttaa jokaista koiraa rentoutumaan.

Hitaammin lenkillä

Koira, joka ei nuuski lenkillä lainkaan, ei ole kovin rento. Välillä on hyvä selkeästi hidastaa omaa vauhtia. Hitaasti kulkeminen voi olla koiralle aluksi vaikeaa, mutta pikkuhiljaa se huomaa, että nyt kannattaa nuuskia. Nuuskimiseen kannustaa, jos kuljet hieman siksakkia, katselet itse maahan ja olet tutkivinasi ruohonkorsia. Voit myös pysähdellä katselemaan itse maailman menoa puiston penkillä, ottaa koiran rapsuteltavaksi tai pyytää sitä istumaan ja jatkaa sitten taas matkaa, kun koira on ollut hetken paikallaan. 

Tämä sujuu yleensä helposti, koska koira on rento ja rauhallinen nuuhkuteltuaan juuri sydämensä kyllyydestä. Pääset treenaamaan juuri oikeassa tunnetilassa olevan koiran kanssa rauhoittumista. Vihjesana kannattaa liittää jo tässä vaiheessa, esimerkiksi ”rauhassa”. Koiraa ja sen tunnetilaa pitää kuitenkin tarkkailla, koska urosta saattaa juoksuisen nartun haju pikemminkin kiihdyttää tai tietyn koiran haju voi jollekulle yksilölle aiheuttaa esimerkiksi pelkoa.

Eleet avuksi 

Haukottelu, venyttely, petaaminen, eli vaikka tyynyn pöyhiminen ja syvä huokaus laskeutuessa levolle ovat kaikki matkittavissa olevia koirien eleitä. Näitä koira käyttää usein rauhoittuessaan ja mennessään lepäämään. Yhtä tai vaikka kaikkia näistä eleistä voi käyttää, kun istahdetaan odottamaan jotakin tai mennään päiväunille. Eli johdatetaan omalla esimerkillä koiraa oikeaan mielentilaan ja lepäämään. Kun saa sitten koiran tilanteessa rauhoittumaan, on helppo liittää toimintoon vihjesana. Tästä voi hiljalleen vaikeuttaa tehtävää. Rauhoitutaan, kun televisio on päällä, lapset leikkivät yläkerrassa, kylässä jne. Eli lisätään tilanteeseen jokin häiriö, sekä yleistetään sitä treenaamalla erilaisissa paikoissa.

Voit lisäksi tarkkailla arjessa itse koiran eleitä ja käytöstä aktiivisesti. Kun koira huoahtaa ja asettuu lepäämään tai vaikka vain istahtaa alas rauhassa, kun odotatte jotakin, voit sanoa vihjesanan. Näin toimien saa päivittäin useita onnistuneita toistoja. 

Välillä tulee myös tilanteita, joissa koiran pitää päästä purkamaan höyryjä, eikä siinäkään ole mitään pahaa. Koiran on saatava olla koira.

Kosketus

Koskettaminen voi toimia tukena rauhoittumisessa. Se, millainen kosketus rauhoittaa ja rauhoittaako kosketus ylipäänsä, on yksilöllistä. Joillekin koirille sopii paremmin vain lähellä oleminen tai jopa hakeutuminen kauemmas ihmisestä lepäämään. Erilaisia kosketuksia kannattaa kuitenkin aina kokeilla. Tarkkailemalla koiraa löytyy sopiva tapa. On helppo pitää silittäessä pieni tauko ja antaa koiralle mahdollisuus poistua. Jos koira jää paikalleen, kosketus on todennäköisesti sille mieluinen ja voit jatkaa. Usein koira jopa antaa automaattisesti jonkin merkin, joka tarkoittaa ”lisää”. Se ehkä liikauttaa tassua tai tökkää rapsuttelijan kättä kuonolla.

Koiralla, kuten ihmiselläkin, on kiertäjähermo (vagushermo), joka on pinnassa kaulan alueella. Hermo on parasympaattisen eli kehoa rauhoittavan hermoston tärkein hermo. Koiran silittäminen leuasta aina rintakehään asti pitkin tasaisin vedoin aktivoi tätä hermoa ja rauhoittaa koiraa tehokkaasti. Vaikka et osaisi varsinaisesti hieroa koiraa, hierontaa jäljittelevä kosketus ja silittäminen vapauttaa koirassa endorfiineja ja laskee stressitasoa. 

Kun oleillaan rauhallisena ja koira on sylissä tai vieressä, on helppo opetella aina silittämään juuri tietyllä tavalla ja/tai tietystä kohdasta koiraa. Toistojen jälkeen juuri tämä tietty kosketus yhdistyy koiran mielessä rauhalliseen hetkeen ja sama kosketus saattaa rauhoittaa koiraa sen ollessa kiihtynyt jossakin muualla. Kiihtyneen koiran rauhoittamiseen voi myös aina kokeilla kiertäjähermoon liittyvää kosketusta.

Ääni ja olemus

Äänensävyllä on valtava merkitys koiralle viestimisessä. Monotoninen ääni ei kiinnosta, kun taas kujertelu korkealta ja kovaa innostaa melkein koiran kuin koiran. Komentaminen vihaisesti lannistaa ja passivoi. Kannustava kehuminen auttaa koiraa yrittämään. Kun haluaa koiran rauhoittuvan, voi kokeilla itse puhua normaalia matalammalla ja hitaammalla äänellä kehuen harvakseltaan koiraa ja venyttäen vokaaleja ”hiiiiiienooosti…., taaaitaava”. Tämäkin on yksilöllistä, ja osaa koirista saattaa auttaa, kun tasaiseen tahtiin juttelee koiralle rauhallisesti.

Oma rauhallinen olemuksesi, se että hengität itse syvään ja itse rauhoitut, auttaa jokaista koiraa rentoutumaan. Ei olekaan reilua pyytää koiraa rauhoittumaan, jos olet itse kuin tulisilla hiilillä. Koira lukee sinua jatkuvasti ja tällaisessa tilanteessa se kokee voimakasta ristiriitaa. Mitä herkempi koira on, sen voimakkaammin se reagoi tällaisiin ristiriitoihin. Ohjaajankin pitäisi opetella rauhoittumista ja mielenhallintaa. Rauhoittumisen taito lähtee aina myös hyvästä suhteesta ja molemminpuolisesta luottamuksesta.

koiran ei tarvitse olla aina täydellisen hyvätapainen tai aina ja joka paikassa hajuton ja mauton. Täydellisyyttä ei pidä koskaan ihan tosissaan vaatia.

Jos ei vaan onnistu

Jos rauhoittuminen ei suju, ei kannata hermostua, vaan miettiä, mitä syitä taustalla voisi olla. Voiko koiralla olla kipuja, oliko se valmiiksi hermostunut tai oletko itse kovin stressaantunut. Usein syy on kuitenkin se, että olet vaatinut koiralta liikaa. Kouluttaessa yleisin virhe on vaikeuttaa harjoituksia liian nopeasti. Pitää ensin pystyä odottamaan ulko-ovella, ennen kuin voi istua rauhassa ja katsoa, kun kaverit treenaavat agilityradalla. 

Välillä tulee myös tilanteita, joissa koiran pitää päästä purkamaan höyryjä, eikä siinäkään ole mitään pahaa. Koiran on saatava olla koira. Koiralle tekee myös ihan hyvää välillä antaa lupa kiihtyä. Sen ei tarvitse olla aina täydellisen hyvätapainen tai aina ja joka paikassa hajuton ja mauton. Täydellisyyttä ei pidä koskaan ihan tosissaan vaatia.

Teksti Piia Collan, Koirapalvelu Collan

Kaipaatko lisätietoja ja -oppia?

Tämä on artikkelisarjan 2. osa, ensimmäisessä osassa käytiin läpi sitä, miksi rauhoittuminen on niin tärkeä taito kaikille koirille. Mikäli koiran rauhoittuminen ja vireenhallinta kiinnostavat enemmän, löydät SporttiRakin jäsenten videoarkistosta runsaasti luentovideoita aihepiiriin liittyen, mm. eläintenkouluttajien luentoja rentouden löytämisestä, kiihkeän koiran kanssa kisaamisesta, reaktiivisen koiran kanssa harrastamisesta ja arjesta, luentoja koiran stressistä ja hyvinvoinnista jne. Videoarkistomme sisältää jo satoja tunteja erinomaista videomateriaalia koiran kouluttamisen tueksi – ne kaikki näet yhdellä edullisella jäsenmaksulla. Jos haluat tutustua jäsensisältöihimme tarkemmin ensin, voit katsoa koiran stressiin liittyvän luennon ilmaiseksi tutustumispaketistamme.

MAINOS
Olen käynyt eläintenkouluttajan käyttäytymistieteelliset perusopinnot Suomen Eläinkoulutuskeskuksessa ja opiskelen jatkuvasti lisää alasta, jolla voin oppia koko ajan uutta. Toimin ruohonjuuritasolla, auttaen perheitä sujuvaan ja toimivaan arkeen koiran kanssa. Aiempi koulutus ja pitkä työura lastenhoitajana antaa ihmisten ja perheiden kohtaamiseen ja kouluttamiseen paljon tietotaitoa. Koulutan ensisijaisesti omistajaa kouluttamana omaa koiraansa. Lapsi-koira-dynamiikka, pennut ja nuoret koirat ovat ominta alaani. Palveluihini kuuluu kirjoitustöiden lisäksi mm. yksityistunnit, kotikäynnit, puhelinkonsultointi ja verkkoluennot. Lisäksi tarjoan 1-2 hoitokoiralle kerrallaan VIP-kotihoitoa kotonani. Hoitokoirien kaverina toimii luottopakkini ja oikea käteni espanjanvesikoira Pöysti. Olen myös yhdistysaktiivi ja monessa luottamustoimessa Vesikoirat ry:ssä mukana ja teen lisäksi vapaaehtoistyötä Karva-Kavereissa ja Mannerheimin lastensuojeluliitossa.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän