Viime lauantaina pääsimme pitkän välisiirtymän kautta perille tämän kuukauden reissumme pohjoisimpaan määränpäähän, eli Senjan saarelle Tromssan läänissä.

Tungeneset, joka sijaitsee Norjan virallisen turistireitin (National Tourist Route) varrella. Taustalla näkyy terävien huippujen Okshornan eli ”Devil’s Teeth”.

Senja

Senjasta reissumme ajatus lähti. Olimme viime vuonna koirien kanssa vielä pohjoisemmassa, Lyngenin alueella ja Nordkapissa. Ja halusimme jatkaa rannikkomatkailua Norjassa siirtymällä nyt seuraavaan eteläisempään seutuun eli Senjaan. Olin itse jo pitkään ihaillut alueen asukkaiden upeita maisema- ja retkipäivityksiä Instagramissa, joten tiesin, että luonto tulisi olemaan tällä seudulla huikean hieno. Matka-aikaa oli kuitenkin tällä kertaa runsaammin kuin viimeksi, niin ”pieni” koukkaisu 1500 km etelämpään tuli tehtyä tällä samalla reissulla. Sekin toki kannatti, sillä myös Sunnmøren alppimaiset jylhät maisemat vesiputouksineen olivat aivan huikeat vaellukseen ja ihan vain automatkailuunkin.

Senja on kuitenkin luontokokemuksena vielä aivan omaa luokkaansa. Senjaa ei turhaan kutsuta ”Norjaksi minikoossa”, sillä se on Norjan toiseksi suurin saari ja sisältää kaiken mahdollisen. Esimerkiksi eilen kun teimme vaellusreissun jälkeen automatkailua ympäri saarta, parin kilometrin tunnelin toisessa päässä oli täysin talvinen jäässä oleva vuoristojärvi jylhien lumivuorien alla ja toisessa päässä upea turkoosi merimaisema. Saarella törmäät saman päivän aikana valkohiekkaisiin rantoihin, tuntureihin, lumihuippuisiin vuoriin ja vehreisiin niittyihin. Täällä ei todellakaan pääse luontoreissaaja tylsistymään. Etenkin jos tykkää vielä retkeilyn, melomisen, pyöräilyn, kalastamisen, kiipeilyn tai muun ulkoilma-aktiviteetin lisäksi myös valokuvaamisesta, niin paikka on aivan täydellinen. Saaren päästä päähän menee autolla ajaessa useampi tunti, suurin osa maisemasta on luonnonmukaista ja vaihtelevaa sekä asutusta ja kyliä on vähemmän kuin monella muulla rantaseudulla Norjassa.

Senjassa on luonnon puolesta hämmästyttävää vielä se, että ei todellakaan uskoisi olevan paljon Napapiiriä pohjoisempana. Golfvirta vaikuttaa täällä ja Lofooteillakin niin paljon, että sää on sijaintiin nähden todella lempeä, on lämmin, meillä on ainakin ollut harvinaisen tuuletonta koko ajan, vesikin on suhteellisen lämmintä ja maisemat ovat enemmänkin eteläiset kuin pohjoiset.

Maisemia Andøyan saarelta matkalla kohti Senjaa.

Kulkuyhteydet

Oma reissumme kulki Senjaan Lofoottien ja Andøyan kautta. Sieltä autolautta kesti 1 h 40 min Senjan satamaan, hinta oli kahdelta aikuiselta noin 60 euroa. Yleensä kaikkia autolauttoja vuonojen yli kulkee Norjassa 15-30 min välein, mutta näitä lauttoja Senjaan kulkee kesäaikaan vain 4 päivässä, joten kannattaa olla aikataulujen kanssa hereillä. Lisäksi lautalle on paljon tunkua varmasti sesonkiaikaan heinäkuussa ainakin (kun nyt jo ei-sesonkina kesäkuussa oli paljon kulkijoita), joten me päätimme ostaa Troms Reise -mobiilisovelluksen kautta etukäteen lipun. 2 tuntia ennen matkaa voi ostaa mobiililipun (maksetaan luottokortilla), joka sitten käydään ”vaihtamassa” laivan kahviossa varsinaiseen lippuun.

Rantareitti on Pohjois-Norjassa täynnä upeita valkohiekkaisia ja turkoosinkirkkaita rantoja. Tähän rantaan törmättiin Andenesissa Andøyan puolella.

Senjaan pääsee myös siltaa pitkin mantereen puolelta. Finnsnes sijaitsee mantereen puolella heti sillan toisella puolen ja se on paikallisesti suuri kaupunki, yli 4000 asukasta. Kävimme sielläkin puolella jo kääntymässä, ja kyllä siellä näytti kauppakeskuskin olevan, eli varmasti tarpeen sattuessa sieltä saa kaikki tarvittavat hankinnat. Yllättävää kyllä, Finnsnesistä ei ole esimerkiksi Ylläkselle kuin reilut 400 km matkaa, joten Senjaan pääsee Kilpisjärven kautta todella kätevästi. Tuota kautta meidänkin on tarkoitus ajaa sitten takaisin Suomeen.

Mikäli Senjaan taas aikoo pohjoisen suunnasta, niin sieltäkin kulkee Kvaløyasta lautta Senjaan. Tuota lauttareittiä emme ole tällä reissulla itse käyttäneet.

Heimstesandan Dronningstin varrella. Koirat pääsivät hyvin vilvoittelemaan kesken vaellusreitin.

Dronningsti

Olemme viettäneet tällä viikolla pari päivää kulkemalla pitkin erittäin helppokulkuista ja hienoa rantareittiä Etelä-Senjassa nimeltään Dronningsti. Se on kokonaisuudessaan 9 km pitkä reitti, joka kulkee pitkin rantakallioita, rantaniittyjä ja metsää. Itse emme tosin kulkeneet ihan virallista reittiä koko aikaa, vaan varsinaiselta polulta poikeaa jatkuvasti sivupolkuja aivan rantaan kiinni. Olemme kulkeneet reittiä molemmista suunnista, ja suositteluni on lähteä sille etenkin Hofsøyan päästä. Maisemat sieltä ovat etenkin aurinkoisena päivänä todella hienot!

Vainu ihailemassa maisemia evästauon aikana Dronningstin varrella.
Rantapolun varrella koirat voivat hakea hyvin viilennystä merestä. Koirat pitää olla alueella kytkettyinä, mutta tässä upealla Heimstesandan-rannalla päästimme koirat uimaan.

MAINOS

SporttiRakin päätoimittaja ja tuottaja. Aktiivinen koiraharrastaja Pohjanmaalta. Kotona on kolme homekoiriksi koulutettua työkoiraa: 5 v aussie Jekku, 3 v käyttislabbis Vainu ja 10 v käyttislabbis Sisu. Nyttemmin olemme kuitenkin keskittyneet harrastuspuolelle treenaamaan etenkin tokoa, pk-lajeja (haku ja jälki), paimennusta, nomea ja agilityä. Harrastamme lisäksi koirien kanssa erilaisia vetolajeja (hiihto, canicross, kickbike, bikejoring) sekä vaellusmatkailua Suomessa ja ulkomailla.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän