Kuten reissumme ensimmäisessä osassa kerroin, kesälomaamme kuului reissaamista Suomen ja Ruotsin kautta Norjaan sekä takaisin labradorinnoutaja Oikun kanssa. Matkustimme asuntoautolla, mikä helpotti huomattavasti reissaamista. Reissu oli ensimmäinen kunnon asuntoautoiluretkeni. Juhannuksena suljettiinkin kotiovi ja aloitettiin parin mutkan kautta matka kohti pohjoista.
Reittimme kulki Pudasjärvi-Pello-Kiiruna-Abisko-Narvik-Lofootit (mm. Kvalvika, Haukland, Reine) Andörja-Senja-Tromssa-Kilpisjärvi-Ylläs-Levi), jonka jälkeen suuntasimme jälleen kohti kotia. Reissumme ensimmäisessä osassa kerroin päiväreissustamme Abiskon kansallispuistoon, joka sijaitsee Ruotsissa lähellä Norjan rajaa. Seuraavissa osissa kerron tarkemmin muutamista retkikohteistamme sekä Norjassa että Suomessa.
Matkan valmistelut
Koska reittimme kulki Ruotsin läpi Norjaan, koiralle tuli olla mukana passi ja huolehtia ekinokokkilääkitys kuntoon (merkintä tästä passiin). Olen hankkinut koirilleni passit jo heti pentuina ja säästyin näin ylimääräiseltä vaivalta sen hankkimisen suhteen. Ekinokokkilääkityksen otin 28 vrk säännöllä, eli koira tulee lääkitä kaksi kertaa Suomessa ennen reissua 28 vrk sisällä sekä 28 vrk sisällä viimeisimmästä ennen reissua tapahtuneesta lääkityksestä. Paikallisella eläinlääkärillä yksi käynti maksoi n. 8,5 e. Selvisimme tästä ilmeisen edullisesti moneen muuhun eläinlääkäriasemaan verrattuna! Hinnat saattavat olla joissakin paikoissa moninkertaisia.
Ennen Ruotsiin menoa koirasta tuli myös tehdä ilmoitus tullille, jonka pystyi tekemään kätevästi netissä. Ylitimme Suomen ja Ruotsin välisen rajan Pellossa, jossa kukaan ei kysellyt ihmisten kuin koirankaan papereita.
Varusteet
Reissumme sisälsi paljon päiväretkeilyä maastoissa, joissa koira on pidettävä kytkettynä, joten pakkasin mukaan joustavan taluttimen, vetovyön ja Oikulle parikin kappaletta erilaisia valjaita. Näille tuli reissun aikana paljon käyttöä ja helpottivat huomattavasti kulkemista! Oikku kulkee vaellusreissuilla tottuneesti edessäni, pienellä vedolla. Käskystä se kulkee tarvittaessa myös tiiviisti vieressäni. Lisää varusteiden valinnasta voit lukea aikaisemmasta jutustani. Maastot tosin toisinaan olivat niin haastavia, että oli helpompi ja turvallisempi kulkea koira vapaana. Tällöin koiralla ei toki ollut lupaa poistua poluilta ja kulki yleensä ihmisten välissä.
Joissakin paikoissa hyvät kengät ihmisillä ja hyvät valjaat koiralla tulivat todellakin tarpeeseen, koiraa joutui jopa nostamaan pahimpien paikkojen yli tai tukemaan valjaista. Reittimme kulkivat toisinaan melkoista kivikkoa ja jyrkänteitä pitkin. Selvittiin kuitenkin onneksi ilman tassuvaurioita tai muita loukkaantumisia! Mukana oli kuitenkin kaiken varalta hyvä ensiapulaukullinen tarvikkeita niin ihmisille kuin koirallekin sekä tossuja joka jalkaan varmuuden vuoksi. Onneksi näille ei ollut käyttöä. Oikku syö normaalisti n. 50/50-mallilla eli puolet raakaruokaa ja puolet nappulaa. Reissuun pakattiin mukaan rasvaista nappulaa sekä kylmäkuivattua naudanmahaa, joka keveytensä vuoksi sopii erinomaisesti reissuruoaksi.
Tien päällä
Suunnittelin reitin suurpiirteisesti, sillä matkustusmuoto antoi ihanan vapauden yöpyä ja kulkea oman mielen mukaisesti, myös extempore-ratkaisuja tehden. Mukaan saatiin myös mahtumaan kaikki tarpeellinen maastopyöriä ja kalastusvälineitä myöden. Norjassa yleinen hintataso on korkea, joten matkailuautolla reissaaminen tuli myös edullisemmaksi ja kaikki ruoatkin valmistettiin itse. Pääsimme kulkemaan jatkuvasti eteenpäin eikä tarvinnut esimerkiksi ajella illaksi takaisin majapaikkoihin. Matkailuautolla päästiin myös yöpymään ja leiriytymään ihan huikeisiin maisemiin! Osa reissun öistä vietettiin esimerkiksi levähdyspaikoilla, jotka sijaitsivat yleensä meren tai järven rannalla ja osa öistä leirintäalueilla. Leirintäalueilla kävimme suihkussa ja pystyimme täyttämään/tyhjentämään auton vesivarastoja jne. Leirintäalueiden hintahaitari liikkui n. 25–30 e/yö välissä. Suihkut toimivat yleisesti 10 kruunun kolikolla 4–5 min ajan. Käytimme kaksi kertaa lauttaa (Stangnes-Sørrollnes ja Botnhamn-Kvaløya), hinnat olivat yli 6-metrisen asuntoauton ja kahden ihmisen kanssa n. 45-75 e luokassa. Matkat kestivät n. 30 min.
Tiet olivat mutkaisia ja toisinaan erittäin kapeitakin, mutta levennyksiä oli tällöin yleensä hyvin. Jotkut sillat olivat yhden auton mentäviä. Lofooteilla riitti tunneleita, joista osa oli esimerkiksi useiden kilometrien mittaisia ja kävivät merenpinnan alapuolella! Tunnelit olivat melko hämyisiä ja Senjan saarella usein myös hyvin kapeita. Tromssan kaupungin alla meni tunneli, jossa yllättäen olikin liikenneympyröitä. Navigaattori menetti tietysti signaalinsa näissä ja turisteina olimme sitten aivan eksysissä… Päädyimme mm. vahingossa parkkihalliin johtavalle osuudelle, jonne auton korkeuden puolesta emme olisi mahtuneet. Jouduimme kääntämään auton tunnelissa takaisin tulosuuntaan ja valitsemaan liikenneympyrästä uuden reitin! Pääsimme kuitenkin lopulta turvallisesti ulos tunnelista ja ajoimme kaupungin läpi maan pinnalla. Kaupungit olivat usein rinteessä, ja matkailuautolla kapeiden sekä jyrkkien teiden ajaminen ei ollut aina mukavinta navigaattorin tehdessä erikoisiakin reittivalintoja. Kaikesta kuitenkin selvittiin!
Maastopyöräilyä
Vaeltamisen ja retkeilyn lisäksi maastopyöräiltiin ja kalastettiin. Tuore norjalainen turska oli hyvää paistettuna! Pieneen kalastajakylään, Reineen, tutustuimme jättäen auton kauemmaksi parkkiin ja pyöräilemällä kylään. Pyörällä oli helppo ja nopea tutustua kylään. Oikku juoksee käskystä nätisti pyörän vierellä niin hihnassa kuin vapaanakin, mutta luvan saatuaan osaa myös vetää pyörän edellä valjaissa ja joustavassa hihnassa. Kerron myöhemmin myös maastopyöräretkestämme Ylläksen maisemissa. Jää siis kuulolle, retkitarinamme jatkuu!
MAINOS
