Juttusarjan ensimmäisessä osassa kerroin reissusta Abiskon kansallispuistossa, Ruotsin Lapissa. Toisessa osassa käsittelin yleisesti reissaamista Norjassa. Kolmannessa osassa tutustuttiin Kvalvika Beachiin ja Rytenin huippuun. Neljännessä osassa käytiin Keipenin huipulla. Tromssan kaupunkiin tutustumisen jälkeen ajoimme takaisin kohti Suomea, jossa yövyimme Kilpisjärvellä levähdyspaikalla. Seuraavaksi otimme suunnaksi 1029 metriin kohoavan Suomen tunnetuimman tunturin, Saana-tunturin.

Reitti Saanan huipulle

Matkaa Saana-tunturin juurella sijaitsevasta Kilpisjärven matkailukeskuksesta huipulle tuli n. 4 km verran. Alku kulki tunturikoivikossa, osittain pitkospuilla kävellen. Jyrkimmällä osuudella on noin puolen kilometrin mittaiset puuportaat (jotka tosin ilmeisesti purettiin elokuun alussa, tarkoituksena rakentaa uudet), askelmia löytyy yli 700 kpl verran. Norjan jyrkkien nousujen jälkeen matka huipulle, varsinkin portaiden jälkeinen osuus, tuntui helpohkolta ja kevyeltä.

Ihmisiä ja koiria oli liikkellä paljon. Kiersimme huipulle hieman sivukautta, jotta saimme ihailla komeita maisemia Kilpisjärvelle. Sääkin suosi Saanalle ensi kertaa kavunneita! Huipulla sai taas vetää huppua päähän, sillä tuuli oli kylmä aurinkoisena heinäkuisena päivänäkin. Norjan maisemien jälkeen myös kotimaan huikeat näkymät jaksoivat ihastuttaa! Istuimme hetken huipulla kivikasan takana tuulensuojassa, eväitä syöden ja maisemista nauttien. Tuollaisissa maisemissa on jotakin todella voimauttavaa ja energiavarastoja lataavaa.

Palasimme huipulla käymisen jälkeen takaisin matkailukeskukselle nauttimaan vielä hetken Kilpisjärven maisemista kaakaomukillisten kera, ennen kuin matkassa jatkui kohti Yllästä.


MAINOS

Retkeilyä, nomea, tokoa ja nose workia kahden sekalinjaisen labradorinnoutajan Oikun 2v (Sidewild All About Attitude) ja Ennan 8v (FI TVA Dark Water's Dreaming Hawk) kanssa. Tarinoita kuvapainotteisesti arjesta, harrastuksista, kisoista sekä retkeilystä.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän